Vallilan siirtolapuutarhamuseo

Yksi Suomen pienimmistä museoista, siirtolapuutarhamuseo, on avoinna kesä-elokuussa sunnuntaisin klo 13-15 siirtolapuutarhan sisäisessä osoitteessa Mansikkapolku 93. Seuraa tienviittoja pääportilta. Ei sisäänpääsymaksua. 

Vuonna 2022 museo on auki lisäksi seuraavina päivinä:

  • Siirtolapuutarhan 90-vuotisjuhlat 23.7. klo 12-16
  • Kansainvälinen siirtolapuutarhapäivä 30.7. klo 13-17
  • Avoimet puutarhat 7.8. klo 12-16
  • Elojuhlat 21.8. klo 12-16
  • Museo on suljettu 28.8.

Korona-pandemian aikana noudatamme voimassa olevia suosituksia ja määräyksiä.

Kesä-elokuussa esittelyjä järjestetään myös sopimuksen mukaan. Jos haluat tiedustella yksityistä esittelyä, ota yhteyttä oheisella lomakkeella.

Museomökki toukokuussa 2011 (Kuva: Antti Nuortio)

Siirtolapuutarhamökki vuodelta 1932
Helsingin Vallilan kaupunginosassa, keskellä Vallilan siirtolapuutarhaa Mansikkapolulla on säilynyt alkuperäinen, 1930-luvun siirtolapuutarhamökki. Vain noin 10 neliömetrin kokoisen mökin ovat piirtäneet Helsingin asemakaava-arkkitehti Birger Brunila ja arkkitehti Väinö Tuukkanen vuonna 1932. Mökki ja sitä ympäröivä pieni puutarhapalsta on kunnostettu kesinä 2009-2010. Palstan istutukset mukailevat puutarhakonsulentti Elisabeth Kochin kolmea jäljellä olevaa, alkuperäistä Vallilan siirtolapuutarhalle tarkoitettua istutussuunnitelmaa.


Siirtolapuutarhojen historiaa

Helsingin siirtolapuutarhoja alettiin perustaa 1900-luvun alkupuolella, jolloin teollisuuden nousu, kaupungistuminen ja palkkatyöläistyminen asettivat kaupungin päättäjille ja kaavoittajille suuria haasteita työväestön elinolojen parantamiseksi. Kahdeksan tunnin työaikalait ja vuosilomalaki nostivat 1920-luvulla esille huolen työväestön vapaa-ajan oikeasta ja hyödyllisestä käytöstä.(Kansainvälinen työjärjestö ILO määritteli hyvää vapaa-aikaa ja Suomen hallitus hyväksyi vuonna 1924 sen suosituksen työntekijöiden vapaa-ajan käyttämisestä.) Vapaa-ajan tuli olla aktiivista, hyödyllistä ja terveyttä edistävää. Erityisesti tuettavia olivat mm. työväenpuutarhat ja maapalstat.

Ketkä viettivät kesää Vallilan siirtolapuutarhassa suuren laman aikana 1930-luvun alussa, jolloin noin kolmasosa Helsingin työvoimasta oli työttömiä ja joutuivat turvautumaan hätäapuun? Siirtolapuutarha-aatteen tarkoitus oli tarjota mahdollisuus puutarhaviljelykseen ja kesänviettoon sellaisille perheille, joilla ei ole tilaisuutta kesällä poistua kaupungista. Suurelta osin palstalaiset olivat siis työväestöä.

Puutarhakonsulentti opasti perheitä laatimaan suurimman osan puutarhasta hyötypuutarhaksi, sekä osan hedelmä- ja koristepuutarhaksi. Laman aikana hyötypuutarha saattoi jopa pelastaa perheen nälänhädästä. Palstasuunnitelman tavoite oli ahkeroinnin ja tehokkuuden leimaama ajankäyttö mutta myös viihtyisyys ja elämyksien saaminen viljelyksestä ja koristekasveista oli tärkeää. Aikaa piti olla myös seurusteluun ja rentoutumiseen lehtimajassa, joka istutettiin siirtolapuutarhamökin viereen pihasyreeneistä (Syringa vulgaris).


1930-luvun hyöty- ja koristekasveista

Tänä päivänä Vallilan siirtolapuutarhalaiset viljelevät museopalstalla talkootyönä useita 1930-luvun hyöty- ja koristekasveja. Elisabeth Koch painotti valinnan monipuolisuutta. Hänen aikanaan viljeltiin perunoita, lanttuja, porkkanoita, punajuuria, sokerijuurikkaita, nauriita, kaaleja, kurpitsoja, sipuleita, sekä papuja, herneitä, sikuria ja tilliä. Palstalla piti, kuten tänäkin päivänä on, olla ainakin yksi omenapuu sekä viinimarja-, karviaismarja- ja vadelmapensaita. Palstan reunoilla viljeltiin myös raparpereja ja piparminttua.

1930-luvun koristekasveja ovat mm. tarhakullero (Trollius hybridius), palloesikko (Primula denticulata), jaloakileija (Aquilegia caerulea), jalopioni (Paeonia lactiflora-hybridius), tiikerililja (Lilium lancifolium), jaloritarinkannus (Delphinium hybridum), juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia), myskimalva (Malva moschata), elokuun asteri (Aster amellus), syysleimu (Phlox paniculata), etelänkevätesikko (Primula elatior) ja sulkaneilikka (Dianthus plumarius). Näitäkin viljellään talkootyönä museopalstalla. Palstan hyötyviljelmistä valmistetaan kesäisin kaikille Vallilan siirtolapuutarhan viljelijöille yhteisiä aterioita.


Yhdistyksen ylläpitämä museo

Museomökin omistaa ja sitä ylläpitää Vallilan siirtolapuutarhayhdistys. Huomattava osa museomökin ja palstan kunnostuksesta on tehty talkoovoimin kesinä 2009-2010 Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston tilaaman konsulttityön ohjeiden mukaisesti. Museoon on kerätty Vallilan siirtolapuutarhan viljelijöiden lahjoittamia, 1930-luvun siirtolapuutarhaelämästä kertovia esineitä. Museon esineet on valokuvattu, numeroitu ja luetteloidaan Helsingin kaupunginmuseon ohjeitten mukaan.

Museomökki toukokuussa 2011 (Kuva: Antti Nuortio)
Museomökki elokuussa 2010 (Kuva: Ilpo Vainionpää)
Museomökin sisätiloja ja esineistöä (Kuvat: Ilpo Vainionpää)
Museomökin sisätiloja ja esineistöä (Kuvat: Ilpo Vainionpää)
Museomökin sisätiloja ja esineistöä (Kuvat: Ilpo Vainionpää)

Allotment Garden Museum

One of the smallest museums in Finland, the Vallila allotment garden museum, is open from June to August on Sundays from 1 pm to 3 pm. No entrance fee.

Travel back in time to the 1930’s in the lovely little cottage and garden with an abundance of flowers while our own voluntary guides give you an insight to allotment garden living as it was in those days.

In 2022, the museum will be additionally open during the following special events:

  • Vallila Allotment Garden's 90th anniversary, July 23 at 11am-4pm
  • International Allotment Garden Day, July 30  at 12pm-4pm
  • Open Gardens Day, August 7, at 11am-4pm
  • Harvest Festival, August 21, at 11am-4pm

During the Corona pandemic, we follow the current official orders and recommendations.